Muukalaiset Israelissa

Mooseksen kirjoissa muistutetaan uudelleen ja uudelleen, että muukalaisia, jotka ovat liittyneet juutalaiseen kansaan, tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Heidät samaistetaan siihen, miten tulee kohdella leskiä, orpoja ja köyhiä. Samalla muistutetaan, että juutalaisen tulee pitää mielessään, että hän itse oli orjuudessa Egyptissä ja hänen tulisi tiedostaa, millaista surkeutta ja rajoituksia se tuo ihmisen elämään.

Raamatun kirjat Mooseksesta alkaen ovat toistaneet tätä muukalaisen aseman muistamista.
Ehkä yksi selvimmistä kirjoituksista sisältyy Hesekielen kirjaan.

”Jakakaa tämä maa keskenänne Israelin sukukuntien mukaan.
Ja arpokaa se perintöosaksi itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat teidän keskuudessanne ja ovat synnyttäneet lapsia keskuudessanne. Olkoot he teille samanarvoisia kuin omassa maassa syntyneet israelilaiset. He saakoot arvalla perintöosan Israelin sukukuntain keskuudessa teidän kanssanne. Missä sukukunnassa muukalainen asuu, siinä antakaa hänelle perintöosa, sanoo Herra, Herra.” (Hes.47:21-23)

Edellisestä kirjoituksesta voidaan nähdä se, että maa kokonaisuudessaan kuuluu Israeliin niitten rajojen puitteissa. jotka Hesekiel määrittelee omassa ilmoituksessaan. Mielenkiintoista on se, että sukukuntien rajat kulkevat itärajalta länsi-itä suuntaisina jakaen maan kapeisiin suikaleisiin. Muukalaisille annetaan maa siinä sukukunnassa, jonka alueella he lapsineen asuvat, mutta missään ei luvata heille täyttä itsenäisyyttä. Maa on Herran, joka kättä kohottaen lupasi sen Abrahamin, Isakin ja Jakobin jälkeläisille. (Israelin rajat: Hes.47. luku)

Muissa kirjoituksissa esitetään varauksia, mitä muukalaisilta vaaditaan.
Jesaja muistuttaa ilmoituksessaan: ”Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan: Herra erottaa minut peräti kansastansa.” (Jes.56:3)

”Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan palvellakseen Häntä ja rakastaakseen Herran Nimeä, ollakseen Hänen palvelijoitaan, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät Minun liitossani, ne Minä tuon Pyhälle Vuorelleni ja ilahdutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otollisia Minun alttarillani, sillä Minun Huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes.56:6-7)

Myös Jeremia kertoo samasta asiasta, joskin vähän eri sanoin.
”Näin sanoo Herra kaikista Minun pahoista naapureistani, jotka koskevat siihen perintöosaan, minkä Minä olen antanut kansalleni Israelille: ”Katso, Minä tempaan heidät pois heidän maastansa, ja Juudan heimon Minä tempaan pois heidän keskeltänsä. Mutta sen jälkeen, kun Minä olen temmannut heidät pois, Minä jälleen armahdan heitä ja palautan heidät, itse kunkin omalle perintöosaansa ja itse kunkin maahansa. Ja jos he oppivat Minun kansani tiet, niin että he vannovat Minun nimeeni: Niin totta kuin Herra elää”, niin kuin he opettivat Minun kansaani vannomaan Baalin nimeen, niin heidät rakennetaan Minun kansani keskuuteen. Mutta jos he eivät kuule, niin Minä tempaan pois ja hukutan sen kansan, sanoo Herra.” (Jer.12:14-17)

Edellisistä Jumalan ilmoituksista voidaan päätellä se, ettei Jumala suinkaan ole tarkoittanut kaikkia pakanakansoja, eli muukalaisia, karkottaviksi Israelin kansan tieltä, vaan että heillä on oikeus asua siellä, missä he ovat asuneet perheineen, osana Israelin kansaa.
Mutta mitään itsenäistä valtiota Israelin kansan sydänalueille ei sisälly näihin Jumalan ilmoituksiin, ei kahta valtiota kahdelle kansalle, ei edes puoli-itsenäistä.
Mutta tähän liittyy yksi ehto, jota kaikki tähdentävät lähtien Mooseksen kirjoituksista: Samat velvoitteet koskevat kaikkea kansaa, niin juutalaisia kuin siihen liittyneitä muukalaisiakin, eli heidän tulee noudattaa Jumalan antamia säädöksiä: ”Heidän tulee vannoa Jumalan Nimeen sen sijaan, että vannoivat aiemmin palvomansa Baalin (Allahin) nimeen”.
Muukalaista koskevat myös sapattikäskyt siinä kuin juutalaistakin.

”Näin sanoo Herra, Herra: Kun Minä kokoan Israelin heimon kansoista, joitten sekaan he ovat hajotetut, silloin Minä näytän pyhyyteni heissä pakanakansain silmien edessä, ja he saavat asua maassansa, jonka Minä annoin palvelijalleni Jakobille. He asuvat siinä turvallisesti ja rakentavat taloja ja istuttavat viinitarhoja. Turvallisesti he asuvat, kuin Minä panen toimeen tuomiot kaikille heidän naapureilleen, jotka ovat heitä halveksineet. Ja he tulevat tietämään, että Minä olen Herra, heidän Jumalansa.” (Hes.28:25-26)
Kastel 04.04.10 Gavriel