Kaksi Profeettaa II

”Ja Herra sanoi minulle: Mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu.
Profeetan Minä olen herättävä heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja Minä panen Sanani Hänen suuhunsa, ja Hän puhuu heille kaikki, mitä Minä käsken Hänen puhua.
Ja joka ei kuule Minun Sanojani, jota Hän Minun nimissäni puhuu, hänet Minä itse vaadin tilille.” (5.Ms.18:17-19)

MOSES ilmoittaa suoraan Jumalan puheena, että juutalaisten keskuudesta on nouseva profeetta, samankaltainen kuin hän itse oli. Toiseksi Jumala ilmoittaa, että tällä profeetalla on erikoinen Sanoma Jumalalta, jota kansan tulee kuulla, tai se vedetään siitä tilille.

PROFEETTA Jesaja ilmoitti saman asian näin: ”Sillä Lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, jonka harteilla on herraus, ja Hänen nimensä on
Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas.
Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Davidin valtaistuimella ja Hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella,
nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.” (Jes.9:5-6)

1. JEESUKSEN SYNTYMÄ

JEESUS Nasaretilainen syntyi Betlehemin seimeen virallisen länsimaisen ajanlaskun mukaan vuonna 0, mutta uuden ajanlaskun alkamisessa tehdyn virheen johdosta 3-5 vuotta aiemmin.
Syntymävuodella ei sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä, tärkeintä on se, että Hän syntyi. Jumalan ilmoituksissa esiintyy usein sanat: ”Kun aika oli täysi”, eli kaikki tapahtuu Hänen aikataulunsa mukaan. Kysymys ei liene ahtaasta lainomaisuudesta, sillä avaruusfysiikassa on voimassa ns. ”quantum-teoria”, kvanttiteoria, joka toimii 5 %:n tarkkuudella. Kaiken Luoja lienee tällä varannut itselleen mahdollisuuden puuttua tilanteisiin rikkomatta omia lakejaan.

KUTEN EVANKELIUMIT kertovat, Israelin kuninkaana oli silloin idumealaisen käännynnäisen poika Herodes, josta käytetään lisänimeä Suuri. Sitä hän varmaan oli eikä vain yhdessä merkityksessä. Hän oli suuri rakentaja, jonka aikana rakennettiin runsaasti aikansa merkkirakennuksia sekä Juudeassa että sen ulkopuolellakin, joskin niistä useimmista vain rauniot ovat säilyneet. Merkittävin niistä oli Jerusalemin Temppelin uudisrakentaminen, periaatteessa uudelleen rakentaminen roomalaiseen malliin. Hänen aikaansa kutsutaan ankarasta hallinnosta huolimatta kultaiseksi ajaksi. Mutta sen lisäksi hän oli suuruudenhullu, joka myöhemmällä iällä kehittyi vainoharhaksi. Hän pelkäsi kruununsa puolesta mestauttaen kruununperillisensä, vaimonsa Mariamnen sekä hänen perheensä ja hovinsa jäseniä.
Herodes halusi tuhota myös vastasyntyneen Jeesus-lapsen Betlehemissä, kuten evankeliumit kertovat, mutta Jumala pelasti Hänet hänen kynsistään.

JEESUKSEN elämän alku ei ollut aivan tavallinen, itse asiassa se oli yliluonnollinen. Hän ei ollut Marian miehen Josefin tytär, vaan Hän sai alkunsa Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Profeetta Jesaja kertoi Jeesuksen syntyvaiheista näin:
”Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää Pojan ja antaa Hänelle nimeksi Immanuel.” (Jumala kanssamme) (Jes.7:14)
Eräs Raamatun tulkitsija totesi, ettei Jeesus tullut maailmaan ihmisen historiasta, vaan sen ulkopuolelta. Hänen henkilöhistoriansa ulottui ikuisuuksiin.(Joh.1:1-3; 17:5) Mutta ruumiin Hän sai Marian kautta. (Hep.10:5: ”mutta ruumiin Sinä Minulle valmistit.”, engl.k.)

APOSTOLI Luukas kertoo evankeliuminsa alussa Jeesuksen elämän alkuvaiheista.
Jumala lähetti enkeli Gabrielin kertomaan Marialle, että hän oli tuleva raskaaksi ja synnyttävä Pojan, jolle hänen tuli antaa nimeksi Jeesus. Maria asui Galileassa Nasaretin kaupungissa.
”Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava Hänelle nimi Jeesus.
Ja Hän on oleva suuri, ja Hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa Hänelle Davidin, hänen Isänsä valtaistuimen, ja Hän on oleva Jakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, eikä Hänen valtakunnallaan pidä loppua oleman”. (Lk.1:30-33)
Marian ihmettelevään kysymykseen Gabriel vastasi näin: ”Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se Pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan pojaksi.” (Lk.1:35)
Koska Maria oli kihlattu Josef-nimiselle miehelle, tämä aikoi Mariaa suojellakseen salaisesti hylätä hänet havaittuaan hänen olevan raskaana. Mutta yöllisessä unessa Herran enkeli kehotti häntä ottamaan Marian vaimokseen, sillä ”se mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä”. Evankelista vakuuttaa, että Josef oli hurskas, Jumalaa pelkäävä, minkä vuoksi hän toimi tässä tilanteessa kuten myöhemminkin Jumalan antaman ohjeen mukaan.

JEESUS syntyi Josefin ollessa vaimonsa Marian kanssa Betlehemissä rekisteröityäkseen Rooman keisari Augustuksen antaman käskyn mukaan myöhemmin tapahtuvaa verotusta varten, ”hän kun oli Davidin huonetta ja sukua”. Luukas kertoo, että tuon pienen kylän majoituspaikat oli varattu eikä heille löytynyt kunnollista huonetta. Mutta jonkinlaisen suojan he kuitenkin saivat, eikä kotieläinten pitäminen lähellä perheen asuintiloja ollut mitenkään harvinaista. Raamatuntukijat ovat kuitenkin arvioineet käytetyn termin perusteella, että majoituspaikkana oli hotelli tai matkustajakoti, ei yksityiskoti.
Betlehemistä Israelin tulevan kuninkaan synnyinpaikkana kertoo profeetta Miika.
”Mutta sinä, Betlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, Sinusta tulee minulle se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudessa, iankaikkisista ajoista.” (Miika.5:1; Mat.2:6; Joh.7:42)

LUUKAS kertoo paimenista, jotka olivat kedolla paimentamassa lampaitaan, kun he näkivät Herran enkelin edessään suuressa kirkkaudessa, ja pelästyivät kovin. Hän tyynnytteli paimenia selittäen, että hänen tarkoituksenaan oli kertoa heille suuresta ilosta: ”Tänä päivänä on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungista.” Merkiksi siitä he löytäisivät lapsen kapaloituna ja seimessä nukkumassa. Samassa enkelin seuraan liittyi suuri joukko taivaallista sotaväkeä, jotka ylistivät Jumalaa korkeudessa.
Enkelien poistuttua paimenet menivät kiireesti Betlehemiin, josta he löysivät Josefin ja Marian ja lapsen, kuten enkeli oli heille kertonut. He kertoivat siitä, mitä olivat nähneet ja mitä enkelin oli heille kertonut. ”Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutki niitä sydämessään.”

Alfred Edersheim kertoo kirjassaan ”The Life and Times of Jesus The Messiah”, että lampaat olivat Temppelille kuuluvia, joita kasvatettiin uhrilampaiksi, ja että myös paimenet olivat Temppelin palkkaamia, ja heiltä vaadittiin erityistä lain noudattamista. Edersheim kertoo myös, että näitä lammaslaumoja paimennettiin ulkona ympäri vuoden, myös kylmänä aikana. Täten Jeesuksen syntymä olisi voinut tapahtua talviaikaan.

2. JEESUKSEN LAPSUUS

KOSKA Jeesus oli juutalainen lapsi, häntä kasvatettiin juutalaisten tapojen ja lain mukaan. Hänet ympärileikattiin kahdeksan päivän ikäisenä, mikä ilmeisesti tapahtui Temppelissä. Samalla Hänelle annettiin nimi Jeesus (Vapahtaja) enkelin antaman ohjeen mukaan.
Maria kävi puhdistautumassa 31 vuorokautta synnytyksen jälkeen, kuten Laki määrää.
Koska Jeesus oli perheen ensimmäinen poika, Hänestä maksettiin esikoispojan viiden hopeasekelin lunastusmaksu Temppelille. Josef ja Maria uhrasivat kaksi metsäkyyhkyä lampaan asemesta perheen varallisuuden mukaan, kuten Laki määräsi.
Tämän temppelimatkan aikana hurskas mies Simeon, tuli pyhäkköön Hengen johtamana. Hän otti Jeesus vauvan syliinsä kiittäen Jumala ihmeellisin sanoin: ”Herra nyt Sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, Sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet Sinun autuutesi, jonka Sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.” Simeon lisäsi: ”Katso tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan. – Ja myös Sinun sielusi lävitse on miekka käyvä – että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi.”
Toinen perheelle ihmetystä aiheuttanut tervehdys tuli hurskaalta 84-vuotiaalta Annalta, joka leskeksi jäätyään vietti päivänsä Temppelissä kiittäen ja palvoen. (Lk.2:35-38)

ITÄISILTÄ MAILTA tulleet oppineet, joita kutsutaan nimellä ”magi”, joka tarkoittaa maagisia voimia omaavia miehiä tai oppineita tähtien tutkijoita, kertoivat nähneensä hänen tähtensä kotimaassaan, ja sanoivat tulleensa palvomaan häntä. Nämä Israeliin tulleet Israelin kuninkaan syntymää todistamaan tulleet oppineet olivat tähtien tutkimiseen perehtyneitä juutalaisia. He tulivat Jerusalemiin kysellen siellä ihmisiltä, missä se äskettäin syntynyt Israelin kuningas on. Herodes sai tietää vakoilijoittensa kautta heistä ja kutsui heidät luokseen tiedustellen heiltä, mihin aikaan kuninkaan pitäisi syntyä. Hän kutsui kokoon juutalaisten oppineita ja ylipappeja kysellen tarkkaan, missä Hänen pitäisi syntyä. Nämä kertoivat Herodekselle Miikan profetian mukaan, että synnyinpaikka on Betlehem. Epäluuloisen ja varovaisen luonteensa mukaisesti Herodes teki kaikki tiedustelut salaisesti, ja pyysi miehiä tulemaan takaisin löydettyään äsken syntyneen kuninkaan, jotta hänkin voisi mennä osoittamaan kunnioitustaan hänelle. Hänellä oli katala suunnitelma juutalaisten kuningasta varten, eikä hän jättänyt mitään valtaistuintaan uhkaavaa vaaraa sattuman varaan.

MIEHET lähtivät matkaan ja ihmeekseen huomasivat tähden näyttäytyvän heille ja kulkevan heidän edellään Betlehemiin. Sieltä he löysivät lapsen ja hänen vanhempansa, joille he antoivat lahjoja, kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Josef ja Maria asuivat silloin talossa, kuten alkuteksti ilmaisee. Ei ole tiedossa, kuinka monta miestä kuului matkaseurueeseen, eikä tiedetä, minkä ikäinen Jeesus lapsi oli silloin. Miehet saivat unessa kehotuksen palata kotimaahansa eri tietä kuin sinne tultuaan. Kun Herodes sai tietää tämän, hän vihastui suuresti ja antoi käskyn surmata kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset Betlehemissä ja sen ympäristössä. Edersheim arvioi, että kaupungin pienuudesta johtuen sen ikäisiä poikalapsia oli alle 20, mutta yhdenkin lapsen murha oli liikaa ja osoitus Herodeksen murhanhimosta. Evankelista viittaa Jeremian kirjaan, jossa kerrotaan siitä.( Jer.31:15)

TÄMÄ oli saatanan ensimmäinen yritys tuhota Jumalan suunnitelma sen jälkeen, kun hän oli viettelemällä ensimmäisen ihmisparin aloittanut ihmisen alistamisen itselleen kuuliaiseksi. Toinen vaihe siinä oli ihmiskunnan saastuttaminen sekoittamalla sen perintötekijöihin langenneitten enkelien siemeniä, minkä johdosta Jumala hukutti ihmiskunnan kahdeksaa Noan perheen jäsentä lukuun ottamatta, jotka olivat säilyneet puhtaina.

JUMALA oli kuitenkin ilmoittanut unessa Josefille Herodeksen murha-aikeista ja kehotti heitä lähtemään kiireesti Egyptiin. Evankelista kertoo, että Josef otti vaimonsa ja lapsen ja pakeni kiireesti yöllä Betlehemistä. He pysyttelivät Egyptissä, kunnes enkeli ilmoitti Josefille unessa, että Herodes oli kuollut. He palasivat Betlehemiin, mutta saatuaan tietää Herodeksen pojan Arkelauksen nousseen isänsä tilalle, he muuttivat enkelin ohjeen mukaan Nasaretiin, joka ei kuulunut Arkelauksen kuningaskuntaan. Koska Josef oli puuseppä, hänelle löytyi helposti työtä. Toisaalta heillä oli käytettävissään itämaan tietäjiltä saamansa kalliit lahjat.
Edersheim kertoo, että tähtitieteilijöiden mukaan Jeesuksen syntymän aikaan oli Juppiterin ja Saturnuksen konjunktio, joka alkoi kaksi vuotta ennen Hänen oletettua syntymäänsä, ja johon liittyi Mars vuotta myöhemmin.

3. JEESUKSEN NUORUUSVAIHEET

EDERSHEIM kertoo kirjassaan, että koululaitos oli Israelissa yleinen siihen aikaan, jopa siten, että jokaisessa kylässä tuli olla sellainen, ja kylää, josta se puuttui, hyljeksittiin. Lapset aloittivat koulun viiden kuuden vuoden ikäisinä. Heitä opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan, opetus tapahtui yleensä synagogan tiloissa. Opettajina olivat papit tai leviläiset eli ns. kirjanoppineet. Edersheim olettaa, että voidakseen perehtyä Moseksen ja profeettojen kirjoituksiin perheellä on ollut kokonainen Tora-rulla käytössään.
Ehkä erikoislahjakas Jeesus poika käytti synagogan Tora-rullia, sillä ne olivat kalliita eivätkä jokaisen hankittavissa.
Toisaalta ei ole hylättävä mahdollisuutta, että Jumalan Henki opasti Jeesusta pienestä pitäen kaikkeen viisauteen ja tietoon, jonka varassa Hän pystyi jo 12-vuotiaana keskustelemaan pappien ja korkeitten oppineitten kanssa kuin tasavertaisena. ( Lk.2:40-50; Kol.2:3)
Juutalaislähteitten mukaan ei ole mitenkään epätavallista, että erikoislahjakkaat pojat keskustelevat syvistä hengellisistä asioista oppineitten kanssa hämmästyttäen heitä tiedoillaan. Juutalainen opetus perustui keskusteluun opettajan ja oppilaitten välillä, mikä paitsi kehitti itseilmaisutaitoa ja –luottamusta myös herätti uusia ajatuskuvioita oppilaissa.

EVANKELISTAT ovat kovin lyhytsanaisia Jeesuksen elämän vaiheista ennen Hänen julkista toimintaansa, jonka Hän aloitti n. 30-vuotiaana. He eivät myöskään kerro mitään Hänen kasvatusisänsä Josefin myöhemmistä vaiheista, mutta koska häntä ei enää myöhemmin mainita, hän oli ilmeisesti menehtynyt ennen sitä.
Markus kertoo evankeliumissaan, että Maria oli synnyttänyt neljä poikaa, James, Joses, Juda ja Simon, sekä muutamia tyttäriä Jeesuksen syntymän jälkeen. (Mk.6:3)

3. JEESUKSEN JULKISEN TOIMINNAN ALKU

ENNEN JESUKSEN julkisen toiminnan alkua juutalaista kansaa hämmästytti erämaasta tullut profeetta Johannes, joka oli pukeutunut kamelinkarvapukuun ja nahkavyöhön, ja joka käytti ruuakseen metsänhunajaa ja heinäsirkkoja, kuten evankelistat kertovat. Hän oli voimallinen parannussaarnaaja, joka kehotti kaikkia häntä kuulemaan tulevia tekemään parannuksen saadakseen parannuskasteen. Hän toimi Jordanjoenlaakson alueella, mutta ihmisiä tuli kaukaakin häntä kuulemaan, eikä hän arkaillut osoittaa kehotuksensa arvosta riippumatta.
KANSAN KESKUUDESSA alkoi herätä arvailuja, olisiko tämä messias, jota juutalainen kansa hartaasti odotti Rooman raskaan hallinnon ja verotuksen alla. Mutta Johannes, jolle annettiin liikanimi Kastaja, ilmoitti selkeästi, ettei hän ollut Messias. Mutta samalla hän ilmoitti kansalle, että ”heidän keskuudessaan liikkui Eräs, jonka kenkiä hän maahan kumartuneena ei ollut kelvollinen poistamaan”, kuten Markus kertoo.
”TEHKÄÄ parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”, oli Johanneksen ilmoitus. Hän kertoi olevansa ”se huutavan ääni erämaassa”, josta Jesaja ilmoitti. ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta Se, joka minun jälkeeni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään en ole kelvollinen kantamaan, Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on viskimensä kädessään, ja Hän puhdistaa puimatantereensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet Hän polttaa sammumattomassa tulessa.” (Mt.3:11-12)

Myös Jeesus meni Johanneksen kastettavaksi, mutta tämä esteli sanoen: ”Minun pitää saada kaste Sinulta, ja Sinä tulet minun kastettavakseni”. Johannes suostui Jeesuksen hartaaseen pyyntöön selittäen, että näin heidän tulee täyttää kaikki vanhurskaus. Noustuaan vedestä Johannes näki Pyhän Hengen laskeutuvan Jeesuksen päälle kuin kyyhkysen ja jäävän siihen. Samalla kuului ääni taivaasta: ”Tämä on Minun rakas poikani, johon Minä olen mielistynyt.”
Jeesus antoi Johannes Kastajasta lausunnon: ”Vaimosta syntyneitten joukossa ei ole suurempaa kuin Johannes, mutta pienin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän”. Hän myös todisti, että Johannes oli ”Elias”, jonka piti tulla ennen Messiaan tuloa. (Mt.11:10-14)
Tämän jälkeen Pyhä Henki vei Jeesuksen erämaahan perkeleen kiusattavaksi.

VOISIMME asettaa kysymyksen, miksi Jeesuksen piti paastota syömättä ja juomatta 40 päivää erämaassa? Oliko sellainen inhimilliselle henkilölle tarkoitettu toiminta tarpeen Hänelle?
Käsitellessämme Jeesusta kohtaamme vaikean ongelman: Miten kuvailla henkilöä, joka fyysisen olemuksensa puolesta on ihminen, mutta henkisen luontonsa puolesta Jumalan Poika, Jumala? Voimme kosketella Hänen fyysisiä toimintojaan, mutta Hänen henkinen rakenteensa ja olemuksensa ylittää kaikki inhimilliset ulottuvuudet.
JESUS KÄYTTI usein itsestään nimitystä ”Ihmisen Poika”, kuin korostaakseen, että hän oli ihminen. Mutta tapa, millä Hän esitti Jumalan Isäkseen, osoitti Hänen saumattoman yhteytensä Israelin Jumalan kanssa, mikä vihoitti fariseukset ja kirjanoppineet.
Ihmisen Poikana Jeesuksen täytyi kokea samat saatanan kiusaukset ja houkutukset, joita ensimmäinen ihminen Adamkin koki ja joihin hän lankesi.
Jeesus oli Toinen Adam; Hänkin oli suoraan Jumalasta lähtöisin kuten ensimmäinen Adamkin.
Paavali kertoo heprealaiskirjeessään, että ”Jeesus oli kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä”.
Paavali kertoo lisäksi, että ihmisen tulee saadakseen elää kuolettaa ruumiin teot. (Rm.8:13) Jeesus joutui myös omassa ruumiissaan kuolettamaan lihalliset houkutukset.

JUMALA johdatti Poikansa erämaahan, jossa Hän kohtasi tämän maailman hallitsijan kasvoista kasvoihin. Saatana kehotti Jeesusta paastonsa jälkeen muuttamaan kivet leiviksi osoittaakseen olevansa Jumalan Poika. Jeesus vastasi tähän Jumalan Sanalla: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta Sanasta, joka tulee Jumalan suusta.” (5.Ms.8:3)
Toiseksi saatana kehotti Jeesusta heittäytymään alas Temppelivuoren korkeimmalta huipulta, sillä Jos Hän on Jumalan Poika, Jumala antaisi enkeleilleen käskyn varjella Häntä satuttamasta itseään. Jeesus vastasi tähän Jumalan Sanalla: Älä kiusaa Herraa, Sinun Jumalaasi.” (2.Ms.17:1-7, 5.Ms.6:16)
Viimeiseksi Saatana näytti Jeesukselle kaiken sen loiston, rikkauden, ylellisen elämän ja lihalliset nautinnot, mitä hänen hallitsemansa maailma pystyi tarjoamaan. Ainoa ehto oli, että Jeesus olisi kumartanut häntä, eli alistunut hänen valtaansa. Jeesus torjui tämän Jumalan Sanalla: Mene pois saatana, sillä on kirjoitettu: Herraa, sinun Jumalaasi pitää sinun kumartaman ja Häntä ainoaa paleleman.” (5.Ms.6:13, 10:20) Silloin saatana jätti hänet.
TÄTEN Jeesus oli kestänyt saatanan ensimmäisen kiusauksen saadakseen Hänet lankeamaan. Saatana käytti samaa taktiikkaa, mitä hän käytti ensimmäistä Adamia kohtaan, pyrkien kyseenalaistamaan Jumalan Sanan: ”Onkohan Jumala sanonut niin?” ja tarjoten sitten oman selityksensä: Ei suinkaan, eihän se niin ole, vaan te tulette olemaan kuin Jumala.
Jeesuksen hän halusi saada epäilemään, että Hän oli Jumalan poika. Siksi saatana halusi, että Jeesus kokeilisi sitä; että Hän antaisi näytteen uskostaan.

4. KYSYMYS KUULIAISUUDESTA

SAMUEL sanoo: ”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin raavasten rasva. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä ja niskoittelu on valhetta (taikuutta) ja kuin kotijumalain palvelua.”( 1.Sam.15:22-23)
Samuel lausui tämän kuningas Saulille, joka sotaretkeltä palattuaan innostuneena esitteli ottamaansa sotasaalista vastoin Jumalan nimenomaista käskyä.
TÄMÄ tuli myös Moseksen tappioksi, kun hän kansan jatkuvaan napinaan tuskastuneena löi kalliota sauvallaan kahdesti saadakseen vettä, vaikka Jumala käski vain puhua kalliolle. Tämän johdosta Moses menetti oikeuden johtaa kansansa Jordanjoen yli Kanaanin maahan. ”Niissä, jotka ovat Minua lähellä, Minä osoitan kirkkauteni ja kaiken kansan edessä pyhyyteni”. (3.Ms.10:3) Moses kohtasi tässä Jumalan ehdottoman pyhyyden, kuten hän oli lausunut Aronille tämän poikien kuoltua. Kuuliaisuus voi johtaa myös kärsimyksiin.

PAAVALI analysoi kuuliaisuuden ja kärsimyksen riippuvuutta näin: ”Jeesus ei itse korottanut itseään ylimmäisen papin kunniaan, vaan Hän, joka sanoi Hänelle: Sinä olet Minun rakas poikani, tänä päivänä Minä Sinut synnytin, sanoo toisessa paikassa: Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan”.
Paavali selittää, että ”Jeesus lihansa päivinä väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi Hänet kuolemasta pelastaa, ja Hänen rukouksensa kuultiin Hänen Jumalan pelkonsa tähden. Ja niin Hän, vaikka oli Poika, oppi sen kautta, mitä Hän kärsi kuuliaisuuden. (Hep. 5:5-8)

JESUS kävi toisen valtavan kamppailun kuuliaisuudesta Getsemanen puutarhassa sinä yönä, jona Hänet kavallettiin. Apostoli Luukas kertoo, että Jeesus rukoili kolme kertaa Isäänsä, ettei Hänen tarvitsisi juoda sitä maljaa, jonka Jumala oli Hänelle tarkoittanut. Kolmannella kerralla Hän rukoili entistäkin hartaammin siten, että Hänen hikensä oli kuin veripisaroita.
Mutta kaikessa ahdistuksessaankin, mitä suuresti lisäsi Hänen lähimpien opetuslastensa nukkuminen rukousten aikana, Hän aina lisäsi: ”Kuitenkin niin kuin Sinä tahdot”.
Hän oli lopultakin valmis juomaan maljan pohjaan saakka, minkä Hän tiesi johtavan suureen kärsimykseen ja häväistykseen sekä ristinpuuhun.
Kuten Paavali kertoo Filippukselle: (Fil.2:5-7)
”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka, vaikka Hänellä olikin Jumalan muoto, ei katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi ja Hänen havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen; Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristinkuolemaan asti”.

Ei meillä ole mitään mahdollisuutta arvioida Jumalan suurta salaisuutta Poikansa Jeesuksen yhteydessä, miksi Hän vaati pojaltaan kuuliaisuutta aina kuolemaan asti. Meille riittää toteamus: ”Sen tähden onkin Jumala Hänet korkealle korottanut ja antanut Hänelle Nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen Nimeen notkistuman sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten jotka maan päällä ovat ja niitten, jotka maan alla ovat. Ja jokaisen kielen pitää tunnustaman, että Jeesus Kristus on Herra”. (Fil.2:9-11)

5. JEESUS JA OPETUSLAPSET

Miksi Jeesus valitsi opetuslapsikseen yksinkertaisia kalastajia, verovirkailijoita ja muita tavalliseen kansaan kuuluvia, jotka olivat saaneet vain alkeiskoulutuksen ilman akateemisia oppiarvoja, ilman uskonnollista tai hengellistä arvoasemaa, vaikka Hänellä olisi ollut käytettävissään runsaasti pitkälle opiskelleita ja arvostettuja miehiä?
Jeesus sanoi eräässä yhteydessä: ”Jokainen istutus jota Minun Taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” (Mt.15:13)
Voisimme kuvitella, että Hänen valitsemansa miehet olivat kuin neitseellistä maaperää, heillä ei ollut vahvaa uskonnollista tai ideologista perustaa, joka olisi ollut ensin revittävä pois ennen kuin Hän voi aloittaa kylvötyöt. Kolmen vuoden aikana Hän uskoi pystyvänsä kasvattamaan ja muovaamaan heistä uskollisia ja terveellisen pohjan omaavia todistajia, joille Hän voisi uskoa Isältään saamansa tehtävän jatkamisen maan päällä. Kun opetuslapset olivat saavuttaneet vaaditun tason, Jeesus antoi heille vallan parantaa ja ajaa ulos riivaajia. (Mk.6:7)

APOSTOLI Paavalin tapaus on esimerkki toisesta mahdollisuudesta. Paavali, entiseltä nimeltään Shaul, fariseus ja uskonnollinen fanaatikko, alkavan seurakunnan innokkain vainoaja ja tuhoaja, temmattiin seisovilta jaloiltaan siksi, että Jumala oli valinnut hänet erikoistehtävää varten. Jumala, joka yksin tuntee ihmisen sydämen tilan, tiesi Shaulin ehdottoman uskollisuuden omaksumalleen näkemykselle. Shaul oli kuitenkin farisealaisen hapatuksen ja vääristyneen Moseksen opin kyllästämä, ettei hän siinä tilassaan nähnyt mitään oikeutusta Jeesuksen julistamalle rakkauden ja anteeksiantamuksen opetukselle.
Paavalin kääntymys oli väkivaltainen ja raju, jossa hänelle ei jäänyt monia mahdollisuuksia. Mutta opittuaan tuntemaan Jeesuksen hän eli siitä lähtien pelkästään Hänelle, Hänen palvovassa ja ylistävässä kunnioituksessaan, kieltäen kaikki itsekkäät halunsa ja toiveensa.
Paavalin sydämessä soi jatkuva ylistyslaulu Jumalan kunniaksi. (Fil.3:8)

Emme voine ihmisjärjen avulla ymmärtää, miksi Jeesus, ”joka myös tiesi, mitä ihmisessä on”, valitsi Juudas Iskariotin 12 lähimmän seuraajansa joukkoon, Judaksen, joka petti sen luottamuksen ja rakkauden, jota Jeesus hänellekin runsaasti antoi. Jeesus kuitenkin valitti sen ihmisen osaa, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan: Parempi, ettei hän olisi syntynytkään.

5. UUSI IHMINEN

JESUKSEN KESKUSTELU sanhedrinin yhden vaikutusvaltaisimman jäsenen Nikodemuksen kanssa yön hiljaisina hetkinä luultavasti apostoli Johanneksen Jerusalemin kodissa kertoo yhden merkittävimmän aspektin hänen seuraajissaan. Johannes oli kalastaja, mutta hänen tuttavuutensa ylipapin kanssa vihjailee, että ehkä hän toimitti – ellei peräti toiminut välittäjänä – tuoreita kaloja ylipapin talouteen. Taloissa oli ulkoportaitten kautta yhteys kattokerrokseen rakennettuun vierashuoneeseen, jonne Nikodemus kiipesi kenenkään huomaamatta. Nikodemus oli rikas ja arvostettu, mutta luonteeltaan sävyisä ja varovainen, eikä uskaltanut julkisesti liittyä Jeesuksen seuraajiin, mutta häntä kiinnosti sanomattomasti se teeskentelemätön ja totuudellinen sanoma, jota Jeesus julisti, ja oli kuullut niistä ihmeteoista, joita Jeesus teki kaikkialla liikkuessaan. Ehkä hän oli ollut seuraamassa – tai ainakin kuullut raportin siitä – miten Jeesus karkotti rahanvaihtajat ja eläinten myyjät Temppelistä.
Nikodemus varmaan tiesi, mistä siinä oli kysymys, eikä ollut pahoillaan Jeesuksen toimista.

NÄMÄ RAHANVAIHTAJAT ja myyjät, joiden tehtävänä oli myös arvioida ihmisten tuomien uhrieläinten seremoniallinen kelvollisuus uhrattaviksi ja jotka olivat leviläisiä tai pappeja, kuuluivat edellisen ylipappi Annaksen perheen talouskonserniin, jonka kautta hänen perheensä sai suunnattomat voitot. Tästä Jeesus halusi puhdistaa Temppelin: ”Minun huoneeni on kutsuttava rukoushuoneeksi, ja te olette tehneet siitä markkinatorin”.
Jeesus puhdisti Temppelin toimintansa alussa ja viimeiseksi aivan sen lopussa.
Tämä voi myös selittää, miksi ylipappi oli niin innokas tuhoamaan Jeesuksen.

NIKODEMUS aloittaa keskustelun varovaisesti tunnustamalla, että hän uskoi Jeesuksen olevan Jumalan lähettämän, sillä ”ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita Sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Jeesus ei lähde mukaan vieraansa ajatuksenkulkuun, vaan katkaisee sen heittämällä hänelle vastahaasteen: ”Totisesti sanon sinulle, Joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” Tämä ylitti kokonaan Nikodemuksen käsityskyvyn. Juutalaisuuteen ei kuulunut ihmisen muuttuminen toiseksi, eikä hän ymmärtänyt, että Jesus puhui sisäisestä muuttumisesta. Siksi Nikodemus ihmetteli, miten ihminen voi vanhana syntyä, eihän ihminen voi mennä takaisin äitinsä kohtuun.
JESUS SELITTÄÄ: ”Totisesti sanon sinulle, jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisään Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt on henki.” Jeesus selittää edelleen, että ihmisen täytyy syntyä uudesti ylhäältä ja vertaa Hengen toimintaa tuuleen, joka puhaltaa mistä tahtoo eikä kukaan tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. ”Näin on jokaisen Hengestä syntyneen”; sitäkään ei kukaan tiedä.
Nikodemus on täysin ymmällään; hän ymmärtää saavansa kuulla jotain aivan tavatonta, mutta hän ei ymmärrä, mitä tämä kaikki merkitsee ja miten se tulisi tapahtumaan.
JESUS IHMETTELEE taas kerran, kuten Hän tekee monta kertaa, miten tietämättömiä ihmiset olivat, ja varsinkin Israelin opettajat, joihin Nikodemus lukeutui. Jeesus selittää, että Hän opetuslapsineen puhuvat siitä, minkä he tietävät, ja todistavat siitä, minkä ovat nähneet, eivätkä juutalaiset ota vastaan heidän todistustaan. ”Jos te ette usko, kun Minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos Minä puhun teille taivaallisista?”
JESUS SELITTÄÄ edelleen, ettei kukaan ole noussut ylös taivaaseen paitsi Hän, joka tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. Sitten Jeesus kertoo vaskikäärmeestä, jonka Moses nosti seipään päähän, että jokainen joka siihen katsoo paranisi käärmeen puremasta, ”samoin pitää Ihmisen Poika nostaa ylös maasta, että jokaisella joka Häneen uskoo olisi iankaikkinen elämä”. Sen jälkeen Jeesus kertoo Jumalan rakkaudesta, jonka takia ”Hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän.” ”Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma Hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh.3: 1-17)

Ei juutalaisille ollut vieras Moseksen välittämien lakien hengellinen merkitys, sillä monessa kohtaa Moses ja profeetat kehottavat ihmisiä ympärileikkaamaan sydämensä, mutta tämä oli kokonaan unohtunut ja jätetty huomiotta. He asettivat kaiken uskonsa uhritoimituksiin ja hyviin tekoihin sekä almuihin, joita Laki vaati. (5.Ms.10:16)
Mutta ei Jeesus täysin hylännyt sitä, mitä papit, tuomarit ja fariseukset opettivat: Tehkää kuten he opettavat, mutta älkää tehkö kuten he tekevät. (Mt.23:2-7)

6. JUMALAN VALTAKUNTA

MESSIAAN edelläkävijä Johannes julisti ihmisille, että Jumalan valtakunta oli tullut lähelle. Hänen tehtävänsä oli valmistaa tietä Messiaalle, joka tulisi toteuttamaan Jumalan valtakunnan maan päällä. Johannes tunnisti hänet lausuessaan: ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Juutalaisilla oli määrättyjä merkkejä, joiden perustella heidän tulisi voida tunnistaa odottamansa Messias.
JESUS kyseli fariseuksilta ja kirjanoppineilta, miksi he eivät usko Hänen sanojaan, ja lisäsi, ”jos ette usko sanojani, uskokaa edes tekojeni kautta”. Kun Johannes oli heitetty vankilaan hänen moititettuaan kuningasta siitä, että hän oli nainut veljensä vaimon, mikä ei ole luvallista, Johannes lähetti opetuslapsiaan kysymään Jeesukselta: ”Oletko Sinä se tuleva, vai onko meidän odotettava jotain toista”. Jeesus kehotti heitä kertomaan Johannekselle, mitä he näkevät: ”Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään ja köyhille julistetaan evankeliumia. Ja autuas se, joka ei loukkaannu Minuun.” (Mt.11:2-6)

JUMALA lähetti Poikansa saatanan hallitsemaan maailmaan perustaakseen sinne oman valtakuntansa. Sitä Nikodemuskin kyseli Jeesukselta, joskin varovaisin ja kiertelevin sanoin, sillä oli vaarallista avoimesta puhua jostain toisesta hallinnosta Rooman valtakunnassa. Mutta hän odotti juutalaisten rabbien opettamalla tavalla näkyvää valtakuntaa ja Messiasta, joka johtaisi juutalaisen kansan kapinaan Rooman valtaa vastaan.
SE JUMALAN valtakunta, josta Jeesus puhui ja jota Hän tuli perustamaan, ei ollut juutalaisten odottama näkyvä valtakunta.
”Ja kun fariseukset kysyivät Häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi Hän heille ja sanoi: ”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: ”Katso, täällä se on”, tai ”Tuolla”, sillä katso: Jumalan valtakunta on oleva sisäisesti teissä.” Tähän Jumalan valtakuntaan ei voi hakea kansalaisuutta; siihen synnytään uudestisyntymän kautta.
JUMALAN VALTAKUNTA perustetaan maan päälle näkyvästi, mutta se tapahtuu vasta sitten, kun saatanan valta on kukistettu. Silloin Jeesus palaa maan päälle, ei enää nöyränä ja yksinkertaisena, vaan suuressa kirkkaudessa ja voimassa.
Jesus totesi tavatessaan opetuslapsensa ylösnousemisensa jälkeen, että Hänelle oli annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

7. JEESUKSEN PERHESUHTEET

JOISTAKIN Jeesuksen sanoista on tehty johtopäätös, että Hän halusi hajottaa perhesiteet, tai että Hän oli hylännyt äitinsä ja sisaruksensa. Hän sanoi eräässä yhteydessä: ”Joka ei vihaa lähimpiä sukulaisiaan, ei voi olla Hänen opetuslapsensa.” (Lk.14:20). Tai toinen tilanne, jossa Hänen äitinsä ja veljensä tulivat hakemaan Häntä kotiin uskoessaan, että Hän oli suunniltaan. Kuultuaan heidän odottavan Häntä kansan takana, Jeesus osoitti opetuslapsiaan todeten, että nämä ovat Hänen äitinsä ja veljensä ja sisarensa. (Mt.12:46)
Mutta ei parhaalla tahdollakaan voine ymmärtää, että Jeesus, joka kehotti rakastamaan vihollista, olisi opettanut hylkäämään oman perheensä. Tämä täytynee ymmärtää siten, että jos syntyy ristiriitaa perhesiteiden ja Hänen seuraamisensa välillä, perhesiteet on jätettävä sivummalle. Vielä riippuessaan vertavuotavana ja kuolevana ristillä Jeesus pyysi Johannesta huolehtimaan Hänen äidistään, joka muutti asumaan hänen luokseen. (Joh.19:27) Ja Hän rukoili Isäänsä, ettei Hän lukisi kansalle syyksi syntiä tuomitessaan Hänet, sillä he eivät tienneet, mitä tekivät.

JESUKSEN elämässä taistelivat aina Hänen kaksi luontoaan: Inhimillinen ihminen inhimillisine tarpeineen ja toiveineen; sekä jumalalinen luonto, joka oli vapaa inhimillisistä vaatimuksista. Tätä rajankäyntiä Hän selvitti paastotessaan erämaassa 40 vuorokautta, ja tätä Hän kävi vetäytyessään yksinäisyyteen, autiolle vuorelle, rukoilemaan Isäänsä, aina kun Hän sai tilaisuuden kansanjoukkojen ahdistaessa Häntä siten, ettei aina ollut tilaisuutta syödäkään. (Mk.6:31) Tuskin Hän tarvitsi kurittaa lihaansa, kuten Paavali sanoo (1.Kor.9:27), vaan rukouksessa Hän yhtä Isänsä kanssa. Sitä Hän kaipasi ja tarvitsi.

JESUKSEN henkilökuvaa Hänen julkisen toimintansa aikana leimaa ennen kaikkea Hänen täydellinen vapautensa. Hän ei ollut siteissä mihinkään koulukuntaan tai ajatuskuvioon, ideologiaan. Hän oli aina hillitty ja rauhallinen. (Jes.42:2) Vain pari kertaa kerrotaan Hänen antaneen tilaa kiihtymykselle, joista molemmat liittyivät tilanteeseen, jossa Hän puhdisti Temppelin rahanvälittäjistä ja uhrieläinten myyjistä. Tässä Hän toimi kuten Psalminkirjoittaja kertoo: ”Veljilleni Minä ole tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille. Sillä kiivaus Sinun Huoneesi puolesta on kuluttanut Minut, ja niiden herjaukset, joilla he Sinua herjaavat, ovat sattuneet Minuun.” (Ps.69:8-9)
On huomattavaa, että tämä lause: ”Kiivaus Sinun Huoneesi puolesta on kuluttanut Minut”, oli kaiverrettu tuon oudon tiedonvälitysesineen Urimin ja Tummimin sivuun, jonka välityksellä siihen perehtynyt pappi pystyi kommunikoimaan Jumalan kanssa. Tuo Psalmin lause oli kaiverrettu siihen kuin profetiana Hänestä, jossa se toteutui. (Edersheim)

MURHEELLINEN Jeesus sen sijaan oli toistamiseen. Hän murehti kansan epäuskoa ja sitä, että he juoksivat ihmeitten näkemisen vuoksi Jeesuksen luo, tai siksi, että he saivat lihallista nautintoa siitä: Ette te siksi Minua etsineet, että näitte ne ihmeet, vaan siksi, että söitte niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. (Joh.6:26)
Hän murehti Korasinin ja Bethsaidan tähden: ”Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtunet teissä, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Sidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhkassa tehneet parannusta.”
Ja Hänen kotikaupunkiaan Kapernaumia Hän murehti näin: ”Korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänä päivänä.” (Mt.11:21-24) Jeesuksen äiti Maria oli muuttanut lapsineen Kapernaumiin (Kfar Nahum) ennen Jeesuksen julkisen toiminnan alkamista. Siellä Hänet torjuttiin ja yritettiin heittää jyrkänteeltä alas. ”Hän tuli omiensa tykö, mutta he eivät ottaneet Häntä vastaan.”

MUUTAMIEN IHMISTEN ihastellessa Jerusalemin Temppeliä, miten se oli kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla kaunistettu, Jeesus ilmoitti siitä näin: ”Päivät tulevat, jolloin tästä, mitä te katselette, ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta.” (Lk.21.5-6)
Lähestyessään Jerusalemia kunniasaatossa kansan laulaessa ylistystä: ”Siunattu olkoon Hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä, rauha maassa ja kunnia korkeuksissa”, Jesus näki kaupungin tuhon itkien: ”Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mitä rauhaasi sopii, mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.” (Lk.19:41-44) Se toteutui vajaa 37 vuotta myöhemmin.

8. KAKSI PROFEETTAA

Ensimmäinen profeetta Moses oli kaikilta osiltaan ihminen ja inhimillinen puutteineen ja ominaisuuksineen, joskin Jumala keskusteli hänen kanssaan kasvoista kasvoihin.
Juutalaisen käsityksen mukaan Moses oli suurin koskaan elänyt profeetta. Hän teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja, mutta hän sai ohjeet aina ennen niitä Jumalalta. Hän oli suuri kansanjohtaja, mutta hän ei muodostanut ympärilleen opetuslasten joukkoa. Hänellä oli vain pari uskottua, joita hän kasvatti ottamaan hänen paikkansa, Josua ja Kaleb, jotka myös palattuaan tiedusteluretkeltä Luvatusta Maasta kehottivat kansaa menemään sinne ottaakseen maan omakseen, mitä kansan epäuskon takia ei voitu tehdä.
Moses ei tiettävästi parantanut ketään, sellainen lahja ei kuulunut hänen tehtäviinsä.
(Vertaa 5.Ms.8:3-4: Vaatteesi eivät kuluneet eivätkä jalkasi ajettunet 40 vuoden aikana.)

TOISEN PROFEETAN kuvaaminen muutamalla sanalla on ylivoimainen tehtävä. Jesaja käyttää Hänestä termiä Ihmeellinen (Pele), jota Hän todella oli, mutta Jesaja luettelee muitakin nimiä: ”Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas”. (Jes.9:5)
Kun Manoah tapasi Herran Enkelin, hän kysyi tältä Hänen nimeään: ”Mikä Sinun nimesi on, kunnioittaakseni sinua, kun Sinun sanasi käy toteen”, hän sai vastauksen: ”Minkä tähden sinä kysyt Nimeäni? Se on Ihmeellinen.” (Tm.13:17-18)
Jeesuksen toiminnassa ilmeni ihmisjärjen ylittävä jumalallinen voimavirta kaiken aikaa. Ei Hänen tarvinnut kysellä neuvoa eikä lupaa keltään; Hän toimi ja puhui kuin se, jolla on valta.
Hän käski pahoja henkiä ja ne tottelivat Häntä; Hän kosketti spitaalisia, joilla ei ollut lupa lähestyä toista ihmistä kymmentä metriä lähemmäs; Hän teki maan tomusta silmämunat miehelle, jolta ne puuttuivat, ja tämä sai näkönsä pestyään kasvonsa Siloan lammikossa; Hän paransi kaikki, jotka tulivat Hänen luoksensa. Hän muutti veden viiniksi; hän enensi viisi leipää ja kaksi kalaa siten, että niillä ruokittiin 5000 miestä, ja toisessa tapauksessa 4000 miestä seitsemällä leivällä ja parilla kalalla; hän käveli veden päällä ja käski raivoavaa merta tyyntymään, ja se totteli. Hän ei lähettänyt ketään pois, joka Hänen apuaan haki. Hänellä riitti aikaa kaikille, ja Hänen Sanallaan oli välitön vaikutus, sairaus pakeni välittömästi.

FARISEUKSET ja kirjanoppineet, tuomarit ja ylipapit, sulkivat silmänsä kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita Hän teki. Heidän ainoa tarkoituksensa tullessaan Jeesuksen seuraan oli saada Hänet sanomaan jotain, josta he voisivat syyttää Häntä roomalaisten tai juutalaisen tuomioistuimen edessä. He keksivät viekkaita sana-ansoja, johon suoraan vastaamalla olisi syyllistynyt jompaankumpaan, kuten kysyessään verojen maksamisesta.
Jeesus tunsi heidän sydämensä ajatukset, eikä mennyt ansaan. Opetuslapsiaan Hän varoitti fariseusten hapatuksesta, joka pienenä annoksenakin hapattaa koko taikinan.
Lopulta saatuaan Jeesuksen vangittua ja tuomitessaan Hänet kuolemaan he kuvittelivat saaneensa lopullisen voiton tästä ”rauhan häiritsijästä” ymmärtämättä, että he olivat saatanan käskyläisiä. Eikä heillä ollut aavistustakaan siitä, että pyytäessään Pilatukselta Jeesuksen naulitsemista ristille ja pyytäessään, että Hänen verensä tulisi heidän ja heidän lastensa päälle, he naulitsivat ristille Kuninkaan, joka on maailmankaikkeuden Hallitsija, Vapahtaja, Kristus. ”Ja Hän sanoo: Liian vähäistä on Sinulle, joka olet Minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet; Minä panen Sinut pakanain valkeudeksi, että Minulta tulisi pelastus maan ääriin saakka.” (Jes.49:6)

Jeesuksen elämää ja tekoja käsitellään mm. seuraavissa artikkeleissa.

http://israelupdate.achlak.net/?page_id=1083

http://israelupdate.achlak.net/?page_id=1022

http://israelupdate.achlak.net/?page_id=1540

9. FARISEUKSET ja kirjanoppineet vaativat Jeesukselta merkkiä, millä vallalla Hän
tekee niitä ihmeellisiä tekojaan, joita ei voinut järjellä selittää. Jeesus sanoi heille, ettei sille pahalle ja avion rikkovalle sukupolvelle anneta muuta kuin profeetta Jonaan merkki. Merkkiä he vaativat varsinkin silloin, kun Jeesus puhdisti Temppelin rahanvaihtajista ja eläinten myyjistä.
Jeesuksen ihmetekoja he eivät voineet tehdä tekemättömiksi, sillä niitä tapahtui heidän omien silmiensä edessä, jopa Temppelialueella. (vrt. Joh.9. luku) Hän kutsui fariseuksia sokeiksi sokeain taluttajiksi, jotka molemmat lankeavat kuoppaan.

MUTTA FARISEUSTEN ja kirjanoppineitten selitys oli epäuskoinen ja ilkeämielinen. He syyttivät Jeesusta, että hän teki ihmetekonsa Belsebulin, riivaajien päämiehen avulla.
Tämä oli raskas syytös, jonka senkin Jeesus osoitti perättömäksi pelkällä loogisella päättelyllä: Jos jokin valtakunta riitaantuu itsensä kanssa, se ei voi pysyä pystyssä. Jos siis saatana aja ulos saatanan ihmisestä, miten se voi menestyä? (Lk.11:14-26)
Toiseksi jos fariseusten omat opetuslapset ajavat ulos riivaajia ihmisistä, millä voimalla he tekevät sitä?
Jeesus todisti, että jos Hän Jumalan sormella ajaa ulos riivaajia, silloin Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Tämän jälkeen Jeesus antoi vakavan varoituksen:
Ihmisille annetaan anteeksi, jos he häpäisevät Hänen Nimeään, mutta jos joku puhuu Pyhää Henkeä vastaan, sitä ei anneta anteeksi tässä maailmanajassa eikä tulevassa. Tämä tulisi muistaa varsinkin silloin, kun esittää syytöksiä hengellistä työtä tekevää vastaan.

ERÄS teologi selitti puheessaan, että ”Jeesuskin oli oman aikansa lapsi, Hän puhui riivaajista ja pahoista hengistä, mutta nykyajan valistunut ihminen tietää, että kyse oli mielen sairaudesta”. Täten hänen mielestään ihmisessä ei ole pahoja henkiä eikä tarvita niiden ulosajamista. (vertaa esim. Ef.6:12)
TÄMÄ ON TOINEN raskas syytös Jeesusta kohtaan. Evankelistat kertovat ainakin puolesta tusinaa tapausta, joissa Hän ajoi ulos riivaajahengen, muutamat heistä hyvin väkivaltaisia, minkä jälkeen henkilöt toimivat normaalisti. Voisi ihmetellä miten paljon Israelin kansan parissa liikkui pahan hengen valtaamia ihmisiä, mutta koska sellaiset luokitellaan nykyisin mieleltään sairaiksi, heidät eristetään muusta kansasta ja kootaan hoitolaitoksiin, joissa heidät pumpataan täyteen rahoittavia lääkkeitä ja väkivaltaisimmat heistä kääritään pakkopaitoihin. Täten kukaan ei tiedä, ovatko he todella aivovaurion kärsineitä vai pahan hengen valtaamia.
Katolisessa kirkossa on pappeja, jotka ovat erikoistuneet exorcismiin, pahojen henkien ulos ajamiseen. Eräässä artikkelissa selitettiin, että Vatikaanin sisällä toimii aktiivinen solu, joka harjoittaa saatanan palvontaa tai pyrkii saamaan yhteyksiä häneen.

http://www.worldnetdaily.com/news/article.asp?ARTICLE_ID=39974

10. JESUS Nasaretilainen naulattiin ristille keskiviikkona aamupäivällä. Puolen päivän
aikaan tuli suuri pimeys koko maahan, jota kesti kolmeen saakka. Jeesus kuoli ristillä kolmen maissa, ”kuoli ilman kuolemaa”, kuten Edersheim sanoo, jonka jälkeen sotilaat menivät roomalaisen tavan mukaan murskaamaan ristille naulittujen sääriluut, että he kuolisivat nopeammin ennen sapatin alkua. Mutta tultuaan Jeesuksen luo he havaitsivat Hänet kuolleeksi eivätkä siten murskanneet hänen luitaan, mutta eräs sotilas puhkaisi Hänen kylkensä varmistaakseen kuoleman. Sieltä valui ulos verta ja vettä, mikä ilmaisi solujen hajaantumisen jo alkaneen.
SAMAAN aikaan tapahtui outoja asioita. Temppelin raskaat pronssiset kaksoisovet aukenivat itsestään ja sen kaksoisesirippu kaikkein pyhimmän edessä halkesi ylhäältä alas asti. Tämä esirippu uusittiin joka vuosi, Se oli 20 m pitkä ja 10 m leveä, tehty 72:sta toisiinsa liitetystä neliöstä. Esirippu oli niin painava, että sen liikuttelemiseen tarvittiin runsaasti pappeja, kuten Edelsheim kertoo Maimonideen tietoihin perustuen. Aiheutuiko sen repeäminen maan
järistyksestä, joka silloin sattui, vai Jumalan suorasta toimesta, ei ole selitettävissä.
Hurskaat juutalaiset opettajat ja papit valittivat, että uhritoimitukset menettivät voimansa 40 vuotta ennen Temppelin hävitystä, kuten Talmudissa todetaan.
JOSEF ARIMATIALAINEN otti Jeesuksen alas ristiltä saatuaan Pilatuksen luvan, kääri Hänet uuteen käärinliinaan hyvänhajuisten yrttien kanssa ja hautasi Hänet omaan vastalouhittuun hautakammioonsa vierittäen suuren kiven haudan suulle.
Koska Fariseukset ja ylipapit epäilivät Jeesuksen opetuslasten varastavan Hänen ruumiinsa ja ”tämän harhaopin muuttuessa entistä pahemmaksi”, he Pilatuksen luvalla asettivat sotilaita vartioon hautakammion suulle ja sinetöivät sitä suojelevan suuren kiven.

KESKIVIIKKOA seuraava sapatti ei ollut säännönmukainen viikkosapatti, vaan erikoissapatti. Siten keskiviikko oli sapatin valmistuspäivä, erikoissapatti oli torstaina ja perjantai oli viikkosapatin valmistuspäivä.
Jeesus nousi kuolleista joskus lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Täten toteutui Jeesuksen antama merkki fariseuksille: ”Niin kuin Jonas oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, samoin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä”.
Hautakammiota vartioineet sotilaat olivat ilmeisen kauhun vallassa paenneet haudalta kertoakseen ylipapeille ja kansan vanhimmille, mitä oli tapahtunut.
Siten naisten mennessä aikaisin sunnuntaiaamuna haudalle kääriäkseen Jesuksen ruumiin uusiin hyvänhajuisiin yrtteihin, he eivät nähneet sotilaita vaan kaksi enkeliä haudalla, jonka aukkoa suojaava raskas kivi oli vieritetty pois.(Lk.24)

11. TORINON käärinliinat ovat askarruttaneet tutkijoita vuosikymmeniä, mikä on kiihtynyt
varsinkin sen jälkeen, kun valokuvaus keksittiin ja joku pääsi ottamaan valokuvan liinasta. Siinä havaittiin aiemmin ymmärtämätön ihmisen kuva, joka liinassa oli negatiivisena ja vaikeasti havaittavissa, mutta paljastui selkeästi positiivikuvassa.
Nyt tuo keskustelu on saanut uutta vauhtia, kun pystyttiin liinan kuvan perusteella muotoilemaan kolmiulotteinen kuva ihmisestä, joka oletettavasti käärittiin liinaan.
Tämä kuva ja sitä kosketteleva artikkeli on alla olevassa osoitteessa.

http://www.wnd.com/index.php?fa=PAGE.view&pageId=148021

Liinassa on havaittu merkillinen piirre, että se on tullut kuin säteilyn perusteella, eivätkä liinassa näkyvät jäljet ole painauman kautta syntyneitä.
HALUAMATTA puuttua keskusteluun liinan aitoudesta sanon omasta puolestani, ettei liina ole välttämätön todistuskappaleena, joskin mielenkiintoinen sinänsä.
Uskon enemmän siihen, mitä evankelistat ja muut silminnäkijät ovat kertoneet nähdessään Jeesuksen Hänen ylösnousemisensa jälkeen.

PAAVALI selittää asiaa näin (1.Kor.15:12-21) :
”Mutta jos Kristusta saarnataan, että Hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemista ole? Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemista, ei Kristuskaan ole noussut. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, ja turha on myös teidän uskonne; ja silloin meidät havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että Hän on herättänyt Kristuksen, jota Hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha ja te olette vielä synneissänne. Ja silloin Kristuksessa nukkuneet olisivat kadotettuja. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myös kuolleitten ylösnousemus tullut Ihmisen kautta.

Paavali selittää aiemmin todistusaineistoa näin:
”Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olen saanut, että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden kirjoitusten mukaan, että Hänet haudattiin ja että Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että Hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen Hän näyttäytyi samalla kertaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat vielä nytkin, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen Hän näyttäytyi Jakobille sitten apostoleille. Mutta kaikkein viimeiseksi Hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskensyntynyt.” (1.Kor.15:3-9)

PARAS todistus sisältyy kuitenkin Jeesuksen omiin sanoihin:
”Jeesus vastasi ja sanoi heille: Minun oppini ei ole Minun, vaan Hänen, joka on Minut lähettänyt. Jos joku tahtoo Minun tehdä Hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan (tietämään), onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko Minä omiani.” (Joh.7:16-17)
Jokaisella on mahdollisuus ja oikeus saada omakohtainen todistus asiasta.
Kastel 17.05.10